Category Archives: Musiikki

Musiikkiyhteisö mikseri.net

Mikseri on musiikkiportaali, joka sisältää ilmaisia musiikkikappaleita mp3-muodossa. Portaali on suomalainen, niin kuin ovat sen sisältämät kappaleetkin. Mikseri.net onkin Suomen laajin ilmaista musiikkia jakava yhteisö. Portaali avattiin vuonna 2001 ja sen suosio on kasvanut tasaisesti siitä lähtien.

mikseri.netin toimintamalli: laillisia, ilmaisia suomalaisia kappaleita musiikin ystäville

Ilmaisesta musiikista saattaa ensimmäiseksi tulla mieleen musiikkipiratismi. Mikseri.net on kuitenkin täysin lakien mukaan toimiva portaali, sillä artistit saavat itse lähettää portaaliin mp3-muodossa olevia kappaleitaan, jotta suomalaiset saavat kuunnella niitä ilmaiseksi. Musiikin levitys ja kuuntelu sujuu siis kaikkien tahojen yhteisymmärryksessä, mistä syystä portaalin suosio ja toimivuus onkin helposti ymmärrettävissä.

Portaaliin rekisteröityminen on myös ilmaista. rekisteröityneet käyttäjät pääsevät muun muassa kuuntelemaan musiikkia, luomaan omia projektejaan sekä arvostelemaan ja kommentoimaan kuuntelemiansa kappaleita muiden rekisteröityneiden käyttäjien kanssa. Foorumeilla voi myös viestitellä suoraan muiden käyttäjien kanssa. Luonnollisesti mikseri.net siis kerääkin yhteen hyvässä hengessä toimivan musiikin harrastajien yhteisön.

Kultajäsenyys tukee portaalia

Halutessaan käyttäjä voi hankkia itselleen myös niin kutsutun Goldmember-jäsenyyden. Maksullinen jäsenyys on tarkoitettu niille käyttäjille, jotka tahtovat vapaaehtoisesti tukea muuten täysin ilmaista sivustoa. Maksulliseen jäsenyyteen kuuluu myös muita pikku etuja, kuten rajaton bittivirta ja latauspakettien luomismahdollisuus.

Musiikkipiratismi

Musiikkipiratismi on erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten harrastamaa, virallisesti laitonta toimintaa. Ladatessaan netistä ilmaiseksi musiikkia tietokoneelleen erilaisten sivujen ja palvelimien kautta, syyllistyy musiikkipiratismiin. Piraattimusiikkia ladatessaan ei kovinkaan moni tule miettineeksi, että toiminta on laitonta ja moraalisestikin väärin, sillä yhden yksittäisen kappaleen netistä lataaminen tuntuu yksinkertaisuudessaan nopealta ja harmittomalta teolta. Totuus on kuitenkin toinen, sillä pienistä puroista muodostuu suuri ja virtaava joki. Musiikkipiratismi onkin yksi nykypäivän musiikkiteollisuuden suurimpia murheenkryynejä.

Musiikkipiratismi on tekijänoikeuksien loukkaamista

Lataamalla laittomasti Internetiin jaettua musiikkia syyllistyy yksinkertaistettuna tekijänoikeuksien räikeään rikkomiseen. Teko on virallisesti väärin ja tuomittava. Laittomasta lähteestä ilman lupaa levitetyn musiikin kopiointi omaan käyttöön on vastoin lakia. Monet eivät tunne tekijänoikeuslakia, ja syyllistyvät näin ollen musiikkipiratismiin tietämättään. Suurin osa musiikkia laittomasti lataavista ja levittävistä henkilöistä kuitenkin tuntee sekä tekijänoikeuslain että sen potentiaaliset seuraamukset, sillä tekijänoikeudet ovat olleet näkyvästi tapetilla viime aikoina. Globalisoitunut maailma ja Internetin vahvistuminen ja laajeneminen ovat osaltaan mahdollistaneet musiikkipiratismin laajenemisen.

Monia syitä maksaa musiikista

Kuuntelemastaan musiikista kannattaa maksaa monestakin syystä. Haluamansa musiikki kannattaa esimerkiksi ostaa luotettavasta liikkeestä tai nettikaupasta ongelmien, kuten virusten ja haittaohjelmien, välttämiseksi. Musiikki on myös kuuntelijalleen arvokkaampaa, kun siitä on maksanut jotain. Maksamalla kuuntelemastasi musiikista tuet myös musiikin infrastruktuuria, tuottajia, sanoittajia, säveltäjiä sekä artisteja. Kukaan ei varmasti tahdo aiheuttaa lempiartistilleen,
ja sitä myötä koko musiikkibisnekselle, enempää ongelmia ja päänvaivaa.

Game on –pelimusiikkikiertue

Game on –pelimusiikkikiertue starttaa 12.8.2015 Tampereen Tampere-talon tiloissa. Kyseessä on Suomen Varusmiessoittokunnan debyytti suurille yleisöille ja konsertin teemaksi on valittu kaikkien aikojen kuuluisimmat, tunnetuimmat ja parhaat pelimusiikkisävellykset. Mukaan mahtuu myös uusia ja nopean suosion saavuttaneita, mahtipontisia pelimusiikkikappaleita. Teokset on sovitettu uuteen muotoon ja ne esitetään sinfonisina puhallin- ja jousisoitinversioina – jotkut sovituksista on tehty rock-bändille.

Varusmiessoittokunta

Kiertue kestää elokuun 12. päivästä 17. päivään ja alkaa Tampereelta, josta se etenee Kuopiosta Lahteen ja päättyy Hämeenlinnaan. Kiertueen solisteina toimivat Varusmiessoittokunnan parhaat ja ammattitaitoisimmat soittajat ja laulajat. Kiertueen kapellimestareina esiintyvät musiikkikapteenit Jarkko Aaltonen ja Tero Haikala. Kiertue on yksi vuoden kohokohdista varusmiessoittokunnalle, joka juhlii 25:ttä toimintavuottaan. Ja mikä olisikaan juhlavampi ja sopivan erikoinen tapa juhlistaa, kuin ennalta odottamaton pelimusiikin sinfoniointi. Pelimusiikin tunteminen ei ole edellytys konserttiin osallistujilta, sillä uudet sovitukset tarjoilevat unohtumattoman konserttielämyksen myös peleihin perehtymättöneille.

Vauvasta vaariin: pelimusiikki yhdistää ikäpolvia

Takuuvarman musiikkinautinnon lisäksi kiertuekonserttien ehdoton valttikortti on niiden ikäpolvia yhdistävä ominaisuus. Pelimusiikin klassikot ulottuvat aina 80-luvulta nykypäivään, mistä syystä konsertti on räätälöity koko perheelle. Pelimaailma ja sen musiikki ovat monen perheen yhdistävä tekijä, joten luvassa on eittämättä koko perheen unohtumaton kesäiltainen musiikkielämys.

Elokuvasäveltäjä Panu Aaltio

Nurmijärveläinen Panu Aaltio on tunnetaan elokuvasäveltäjänä ja musiikin tuottajana. Musiikillisen uransa hän aloitti jo 6-vuotiaana aloittaessaan sellon soiton. Hieman vanhemmalla iällä Aaltio aloitti opinnot Helsingin Sibelius-Akatemiassa. Aaltio tiesi tahtovansa elokuvasäveltäjäksi jo nuorena, mutta koska Suomesta ei alan opetustarjontaa löydy, haki hän opintoihin ulkomaille. Etelä-Kalifornian yliopistoon päästyään koitti muutto Los Angelesiin, missä Aaltio pääsikin opiskelemaan elokuvamusiikin tekoa alan tunnettujen ammattilaisten ohjauksessa.

Uraa sekä kotimaassa että ulkomailla

Valmistumisensa jälkeen Aaltio on tehnyt töitä lukuisissa elokuvaprojekteissa: esimerkiksi työharjoittelunsa hän suoritti Spider Man 3 –elokuvan ja Lost –televisiosarjan musiikkitiimeissä. Valmistumisen jälkeiset työt olivat pääasiassa avustamista projekteissa ja sävellyksissä, mutta pikkuhiljaa Aaltion oma ura alkoi urkenemaan. Sittemmin säveltäjä on tehnyt töitä sekä kotimaassa että ulkomailla ja työskennellyt muun muassa elokuvien, dokumenttien, televisiosarjojen, lyhytelokuvien sekä videopelien musiikkituotannoissa. Tällä hetkellä Aaltio työskentelee pääasiallisesti Suomessa.

Aaltion elokuvamusiikin ABC

Aaltion musiikki on erittäin tunnelmallista ja vahvasti tunteisiin menevää, niin kuin elokuvamusiikin perinteisesti on kuulunutkin olla. Säveltäjän mukaan ammatissa tulee löytää omalaatuinen balanssi totuttujen konventioiden ja omaperäisyyden välillä. On tärkeää, että katsojat ymmärtävät nopeasti elokuvakohtauksen tunnetilan tai jännityksen. Samalla on myös tärkeää, että säveltäjä tuo elokuvaan musiikillaan jotain uutta – tehtävä, joka on haasteellinen mutta onnistuessaan palkitseva.

Musiikki kolikkopeleissä

Kolikkopelit ovat suurimmalle osalle ainakin jollakin tavalla tuttuja. Joillakin kolikkopelien mainitsemisesta tulee ensimmäiseksi mieleen vaikkapa kaupan tuulikaapeista löytyvät hedelmäpelit ja toiset suuntaavat ajatuksissaan Las Vegasin yksikätisten rosvojen suuntaan. Molemmissa näissä on kuitenkin yksi yhdistävä tekijä, päähän tarttuva taustamusiikki.

899994-slot-machine-with-7-s

Oli kolikkopeli millainen tahansa, taustalla pimputtaa yleensä ainakin jonkinlainen musiikki. Perinteisissä kolikkopeleissä, juuri niissä yksikätisissä rosvoissakin, on melko yksitoikkoinen taustamusiikki, mutta nykypäivänä netistä löytyy jo musiikillisestikin erittäin viihdyttäviä videokolikkopelejä. Musiikkimaailma onkin videokolikkopelien kohdalla paljon fyysisiä kolikkopelejä laajempi. Onpa joillakin pelisivustoilla jopa olemassa musiikkiteemaisia videokolikkopelejäkin.

Musiikin tarkoitus videokolikkopeleissä

Harvassa paikassa ei nykypäivänä käytetä minkäänlaista taustamusiikkia. Musiikkia kuulee monessa paikassa, mutta sitä ei välttämättä tietoisesti aina huomaa. Musiikilla ja äänitehosteilla kuitenkin pyritään muovaamaan tietynlaista tunnelmaa. Videokolikkopeleissä musiikin avulla halutaan pelaajalle luoda jännittävää pelitunnelmaa. Taustamusiikin lisäksi tähän voidaan käyttää pelin eri vaiheissa kuuluvia äänitehosteita.Valitettavasti jos tykkää kyseisestä taustamusiikistä, niin Shazam ei yleensä toimi äänitehosteitten takia.

Pelaaja haluaa yleensä pelatessaan tempautua irti arjesta, joten musiikilla voidaan helpottaa tätä pyrkimystä. Hauska ja mukaansa tempaava musiikki pitää pelaajan mielenkiintoa yllä. Pelaaja myös palaa pelin pariin herkemmin, jos sen äänimaailma ja musiikki miellyttävät häntä. Hyvä ja mielenkiintoinen pelimusiikki tekee pelikokemuksesta myös hauskemman kuin mitä se olisi esimerkiksi kokonaan ilman musiikkia.

Mistä pelejä löytää?

Vaikka kolikkopelejä pelatakseeen voi lähteä esimerkiksi Las Vegasin kasinoille tai lähikaupan tuulikaappiin, on helpon tapa kuitenkin nettikasinot. Nettistä löytyy videokolikkopelien ystäville laajat valikoimat kiinnostavia pelejä. Omia suosikkipelejä kannattaa etsiä vaikkapa nettikasinosivustoilta, joissa videokolikkopelit on yleensä erotettu omaksi alakategoriakseen. Sivustoilla on yleensä myös mahdollisuus etsiä uusmpia tai suosituimpia videokolikkopelejä ja näillä listauksilla voikin helpottaa omaa valintaansa. Mielenkiintoisia pelejä löytää myös videokolikkopeliarvostelujen kautta. Arvosteluissa on yleensä kerrottu myös sananen taustamusiikista eli hyvän taustamusiikinkin perusteella voi valita pelin pelattavaksi. Eikä kannata jännittää jos videokolikkopelit eivät ole tuttuja, sillä kolikkopelien pelaamisen aloittaminen on helppoa. Vaikka videokolikkopelejä ei olisi aiemmin pelannutkaan, pääsee alkuun helposti muutamilla ohjeilla.

Monenlaista musiikkia

Kolikkopelien, kuten muidenkin pelien, musiikki ja äänimaailma vaihtelevat laajasti peleittäin. Yleensähän pelimusiikki halutaankin teemaan sopivaksi, jotta pelikokemuksesta tulisi mahdollisimman kokonaisvaltainen. Jos pelissä on esimerkiksi kauhuteema, ei sen taustalla kaiken järjen mukaan tulisi soida iloinen sirkusmusiikki. Koska pelimusiikista on alettu tulla tietoisemmaksi koko ajan, huomaavat myös pelaajat helpommin teemaan sopimattoman musiikin, vaikka ristiriita ei olisi yhtä selkeä kuin esimerkissä.

Videokolikkopeleissä on yhtäältä olemassa klassisemman äänimaailman omaavia kolikkopelejä, mutta on olemassa myös ikonisten klassikkobändien sointuja taustallaan käyttäviä kolikkopelejä, kuten Kiss- videokolikkopeli. Ensiksi mainittuja löytyy yleensä helposti myös fyysisiltä kasinoilta, mutta viimeeksi mainittuja kannattaa etsiä nettikasinoilta. Musiikkiteemaisista videokolikkopeleistä löytyy Kiss-videokolikkopelin lisäksi myös Megadeth -teemainen peli, jossa pyöräytysten taustalla soi yhtyeen musiikki.

Erityisten musiikkiteemaisten videokolikkopelien lisäksi on toki olemassa hyvällä taustamusiikilla varustettuja pelejä, joissa teemana on kuitenkin aivan joku muu kuin musiikki. Näissä peleissä eivät ehkä soi Kissin suosituimmat kitarariffit tai biisinpätkät, mutta niiden musiikista löytyy pelaajalle jotakin muuta kinnostavaa. Koska videokolikkopelejä arvostetaan yleensä erityisesti silloin, kun sen kaikki osaset sopivat teemaan, huomioidaan musiikkikin pelin arvioinnin osana. Toisaalta, vaikka kaikki osaset eivät pelissä olisikaan erityisen viehättäviä, voi tarttuva musiikki nostaa pelin arvostusta. Yksi tällainen peli on Reel Steal, joka on varsin simppeli ja suoraviivainen peli, mutta jonka musiikki on niin tarttuva, että se saa pelin vaikuttamaan yleisestikin kiinnostavammalta.

Hyvä videokolikkopelin musiikki

Voidaan sanoa, että videokolikkopelin äänimaailmalla on erityisen tärkeä rooli jännityksen ja oikean tunnelman luojana. Hyvästä ja huonosta pelimusiikista puhuttaessa tulee kuitenkin muistaa aina se, että musiikki on myös makuasia. Vaikka esimerkiksi Kiss-videokolikkopelin musiikkimaailma viehättää yhtyeen faneja, ei yhtyeen musiikista innostumaton pelaaja jaksa välttämättä innostua kyseisestä pelistäkään.

Hyväksi musiikiksi videokolikkopelissä voidaan määritellä myös musiikki, joka sopii pelin teemaan. Teemaan sopiva visuaalinen ilme herää vielä paremmin eloon, kun kaiuttimista kuuluva musiikki sopii peliin. Tätä kautta myös pelaaja pääsee syvemmälle pelin maailmaan. Ja voidaanhan hyvää pelimusiikkia määritellä myös sen perusteella, kuinka hyvin se jää kuulijan päähän soimaan pelin jälkeen.

Pelisäveltäjä Ari Pulkkinen

Ari Pulkkinen on vuonna 1982 syntynyt helsinkiläinen, joka tunnetaan videopelisäveltäjänä, muusikkona ja äänisuunnittelijana. Pulkkisen tunnetuin teos on eittämättä Rovion Angry Birds –pelin teemamusiikki. Pelin suosio on ollut jo vuosia niin suurta, että Pulkkisen musiikkia ovat kuunnelleet sekä tietoisesti että tiedostamatta miljoonat ja taas miljoonat ihmiset ympäri maailmaa. Rovion lippulaivapelin lisäksi Ari Pulkkinen on säveltänyt musiikkia esimerkiksi Trine –pelisarjaan, Resoguniin sekä Dead Nationiin. Mies harrastaa muutakin musiikkiin liittyvää: hän on esimerkiksi ollut aktiivisesti mukana erilaisissa musiikkihankkeissa, kuten kehittämässä peli- ja musiikkialalle paremmin sopivia sopimuspohjia ja yhteisiä ansaintamalleja.

Pulkkinen ei koskaan opiskellut musiikkia, säveltämistä tai pelintekoa vaan on niin kutsuttu luontainen lahjakkuus. Hän inspiroitui nuoruutensa peleistä ja pelimusiikeista, kuten Fall Out –pelisarjan säveltäjän Mark Morganin tuotannosta. Tänä päivänä Pulkkinen on pelimusiikkipiireissä tunnettu, mutta toisin on piirien ulkopuolella. Ihmiset ympäri maailmaa mieltävät pelimusiikin yksinkertaiseksi pimputteluksi, joka soi pelien taustalla. Tunnetuin pelimusiikki taitaa olla varsinkin 90-luvulla suosiota niittänyt Super Mario Bros. –peli. Pelimusiikista puhuttaessa monet mieltävätkin pelimusiikin samankaltaiseksi pimputukseksi, kuin ikonisessa Mario-pelissä.

Totuus on kuitenkin toinen, sillä pelimusiikkimarkkinat ovat tänä päivänä erittäin suuret. Sekä Helsingin kaupunginorkesteri että London Philharmonic-orkesteri esittävät täysille saleille pelisäveltäjien teoksia sovitettuina klassiselle orkesterille. Mukana ohjelmistossa on ollut myös Pulkkisen Angry Birds -tuotantoa. Vaikka esimerkiksi elokuvamusiikki on edelleen huomattavasti arvostetumpaa kuin pelimusiikki, aikoo Ari Pulkkinen tehdä osansa, jotta pelimusiikin asema ja arvostus nousisivat.

Musiikki keskittymisen apuna

Keskittymishäiriöistä kärsivät henkilöt saattavat löytää musiikista avun keskittymishäiriöihin ja opiskella tai työskennellä intensiivisemmin kuunnellessaan musiikkia. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että ADHD- ja ADD-piirteisistä ihmisistä monet löytävät musiikista kaivatun avun pystyäkseen keskittymään erilaisiin keskittymiskykyä ja tarkkuutta vaativiin askareisiin.

Musiikilla yhteys tärkeään dopamiinin tuotantoon

ADHD- ja ADD-oireista kärsivillä henkilöillä on synnynnäinen dopamiinivaje, sillä heidän aivonsa eivät eritä dopamiinia samoissa määrin kuin terveen ihmisen aivot. Musiikki puolestaan kiihdyttää aivojen dopamiinituotantoa, mikä selittää sen, miksi musiikin kuuntelusta voi olla erityisesti ADHD- ja ADD-oireisille henkilöille höytyä. Yleinen harhaluulo on, että keskittymishäiriöiden ihmisen ympäristöstä pitäisi poistaa kaikki ylimääräinen ääni ja melu, jotta keskittyminen olisi mahdollista, mutta näin ei kuitenkaan ole. Sekä keskittymishäiriöisen ihmisen, että tarkkaavaisemman ja keskittymiskykyisemmän henkilön, kannattaakin kokeilla musiikkia esimerkiksi opiskelun taustaäänenä.

Oikea keskittymisgenre löytyy kokeilemalla

Musiikkiakin on laidasta laitaan, joten oikeanlaisen, keskittymisen kannalta toimivan musiikin löytäminen edellyttää eri genrejen kuuntelua ja kokeilua. Monet löytävät keskittymisongelmiin toimivimman avun klassisen musiikin kuuntelusta. Toisille toimii heavy-rock kun taas toisille pelkkä valkoinen kohina, kaikkia taajuuksia sisältävä ääni, jota käytetään taustahälyn peittämiseen. Keskittymishäiriöistä kärsivän kannattaakin kurkata Internetin eri musiikkipalveluihin, joista löytyy vaikka millä mitalla erilaisia keskittymisen avuksi suunniteltua musiikkiäänitteitä. Kokeilemalla selviää, millainen musiikki toimii kenellekin parhaiten keskittymiskyvyn maksimoimiseksi.

Musiikki peleissä

Intohimoiset peliharrastajat tietävät, kuinka tärkeää musiikki on pelikokemukselle. 80-luvun tekniikka rajoitti pelien musiikillista ilmaisua, mutta jo 90-luvulla pelimusiikki saavutti kaupallisen musiikin tason. Legendaarisissa peleissä visuaalinen ilme ja musiikillinen tyyli täydentävät toisiaan. Esimerkkejä hyvin yhteen toimivasta musiikista ja visuaalisesta ilmeestä ovat Hotline Miami ja Red Dead Redemption.

Nykyään tietokoneet ja niiden äänentoisto ovat huippuluokkaa, joten tekniset rajoitukset ovat paljolti poistuneet. Internetissä pelattavien pelien parissa saatetaan viettää aikaa tuntikausia, joten musiikin tulee olla huolellisesti suunniteltua ja kiinnostavaa; se ei saa olla liian toistuvaa, jotta pelaajat eivät kyllästy. Pelissä käytetyt sävelet toimivat samaan tapaan kuin musiikki elokuvissa: se ei ole vain taustamusiikkia, vaan liittyy dynaamisesti pelin kulkuun ja tapahtumiin.

Musiikin funktioita videopeleissä on tutkittu yliopistotasolla asti  mutta maallikolle riittänee muutama yleinen periaate. Musiikin tärkeimpiä tehtäviä on saada pelaaja uppoamaan pelin todellisuuteen, ja tehdä pelikokemuksesta miellyttävä. Musiikilla voidaan vaikuttaa vallitsevaan tunnelmaan, antaa pelaajalle ylimääräistä informaatiota tai ohjata tiettyyn toimintaan. Musiikki voi kertoa, onko pelaaja onnistunut vai epäonnistunut tehtävässään, tai onko jokin tilanne vielä ratkaisematta.

Pelimusiikin tason nousu on johtanut myös arvostuksen lisääntymiseen. Peli-, musiikki- ja elokuvateollisuuden yhteistyö on kasvanut, ja erilaisia kytköksiä tuotteiden välillä on paljon. Tietyn artistin musiikki voi soida pelin taustalla, mikä voi kannustaa pelaajaa ostamaan albumin omakseen. Ja päinvastoin: pelejä voidaan markkinoida tunnettujen artistien nimellä.

Musiikki Internetissä

Musiikki on läsnä Internetissä monin tavoin. Älypuhelimet ja nopeat langattomat yhteydet mahdollistavat kaiken Internetistä löytyvän materiaalin kuuntelun missä vain. Netistä voi katsoa musiikkivideoita ja tallenteita artistien keikoilta. Sieltä on mahdollista etsiä loputtomasti uutta tietoa levyistä, arvosteluista, konserteista. Lähes kaikista artisteista on mahdollista löytää musiikkinäyte jossain muodossa, mikä tekee uuteen musiikkiin tutustumisesta äärettömän helppoa.

4202013-you-tube

Suoratoistopalvelut

Tunnetuimpia suoratoistopalveluja lienee Spotify, jonka valikoimissa on yli 10 miljoonaa kappaletta ja joka toimii useimmilla käyttöjärjestelmillä. Spotifyta voi käyttää joko ilmaiseksi, tai maksullisena versiona, jonka käyttäjä välttyy mainoksilta ja saa käyttöönsä mukavia lisäominaisuuksia.

Muita vastaavia palveluntarjoajia ovat esimerkiksi Rdio, jonka etuna on algoritmi, joka pyrkii löytämään uutta musiikkia perustuen kuuntelutottumuksiin, musiikista löytyviin tyyliseikkoihin sekä levyarvosteluihin. Googlen palvelussa voit siirtää jo olemassa olevan mp3-kokoelmasi Googlen kautta kuunneltavaksi kaikilta laitteiltasi, mikä sopii harvinaisuuksien keräilijälle. Applen iTunes on ollut väylä musiikin lataamiselle, mutta yhtiö julkaisi juuri uuden suoratoistopalvelun, jolla se haluaa haastaa Spotifyn.

Vanha kunnon juupituupi

Myös YouTube on suosittu väylä musiikin kuunteluun. Se yhdistää musiikkiin myös kuvamateriaalia – joko artistien virallisten sivujen musiikkivideot tai fanien lempibiisiensä taustalle tekemät kuva- tai videokollaasit. Suosituimmat hittibiisit saavat huikeita katsojalukuja; esimerkkinä Gagnam Style, jonka 2,3 miljardia katsojaa tekevät siitä maailman katsotuimman videon. Levyttävien artistien lisäksi Internet on loistava väylä, jossa aloittelevat bändit ja artistit voivat laittaa musiikkiansa suuremman yleisön kuunneltavaksi käytännössä ilmaiseksi.

Musiikki vahvistaa elokuvan tunnetta

Perinteisesti elokuvamusiikki on ollut oma erottuva genrensä, jonka ilmaisuun kuuluvat klassisen musiikin soittimet sekä emotionaalinen tyyli, jonka tehtävänä on vahvistaa elokuvan kohtauksien tunnelmaa. Kaikki osaavat kuvitella mielessään hiljaisen pianon surullisen kohtauksen taustalla tai jännittävässä kohdassa riitasointuisesti soivat viulut. Usein elokuvamusiikki sävelletään varta vasten kyseiseen elokuvaan, ja pohjana voidaan käyttää esimerkiksi käsikirjoitusta. Musiikin tehtävä on korostaa elokuvan hahmojen luonteenpiirteitä tai kohtauksien tunnelmaa, mutta toisaalta myös hämätä katsojaa tai antaa vihjeitä tulevista tapahtumista.

Elokuvissa on aina käytetty myös enemmän tai vähemmän tunnettujen artistien levyttämiä kappaleita, jolloin ne parhaillaan tukevat toisiaan: artisti saattaa saada lisämyyntiä musiikilleen, ja elokuva saattaa saada oikeanlaista mainostusta voidessaan yhdistää kuuluisan laulajan brändiinsä. Elokuvamusiikin käsite on laajentunut huimasti, ja nykyään monissa elokuvissa käytetään esimerkiksi hip hopia tai konemusiikkia, sillä nämä sopivat tyyliltään erinomaisesti esimerkiksi action-leffoihin tai elokuviin, joiden kohdeyleisö on nuorta.